Few months ago one of readers sent me a letter. She wanted to find a new home for her granny´s old 50´s sofa. She asked if I would be interested in? I said yes even the condition was bit lousy but I wanted to try my best. Now sofa is here, in the downstairs. I took away those beautiful leather strings which were mostly broke, sanded wood parts with a steel wool and finished with a wood oil. This made wanders to the wood "frame" and now all tiny scratches are away
I already made new cushions, those green ones were sadly just wreck. Now sofa need a new upholstery and new back strings. Still lot to do.
I also made my homework and find out that sofa is called Trienna, designed to Milanos triennale in 1957 by Carl-Gustaf Hiort af Ornäs. And as you can see Trienna looks also damn good upholstered with Josef Frank´s Aralia fabric ( below, two picture borrowed from Deko Magazine), but its bit too pricey for me, so I´ll find out something else.
***
Pari kuukautta sitten, eräs lukijani otti yhteyttä ja kysyi vähän arkaillen kiinnostaisiko linjakas 50-luvun puusohva minua? Sohva oli hänen mummonsa vanha ja siihen oli tunnesiteitä mutta tyylillisesti se ei heille sopinut. Sille piti löytää uusi koti. Mietin kyllä tovin, tämä vanharouva tarvitsi kunnon remontin, pieni pölyjen pyyhiminen ei riittäisi, mutta päätin hakea sen kotiin. Jouduin irrottamaan kaikki kauniit nahkapunokset, koska suurin osa oli katki eli vedin sohvasta reilut 400 pikkunaulaa irti. Sen jälkeen hioin puuosat teräsvillalla ja öljysin pinnan Liberonin puuöljyllä. Se tekii aika terää tuolle puurungolle.
Leikkautin jo Etolassa uudet superlontyynyt, nuo vihreä olivat ihan haperot, ja päällystin ne verhoiluvanulla. Nyt vielä pitäisi kunnostaa tuo selkäosa ja verhoilla vanharouva uudestaan. Se onkin vaikeinta, siis kankaan valitseminen. Trienna näyttää aika helkutin hyvältä tuolla Josef Frankin Aralia-kankaalla verhoiltunakin (alemmat, Deko-lehdestä lainatut kuvat), mutta hyvä on metrihinta kankaallakin. Keksin jotain muuta.
Tein myös kotiläksyni. Sohvan on suunnitellut Carl-Gustaf Hiort af Ortnäs, tuttavallisemmin "Nalle" ja valmistaja on Puunveisto Oy. Trienna on suunniteltu Milanon Triennaleen vuonna 1957 (siistä nimi) ja sohvaan kuului myös nojatuolit sekä pöytä. Ihan arvosohva, jos olisi kunnossa. Tuon nahkapunoksen uusiminen pelkästään maksaa 400€ + materiaalit. Teen kuitenkin kaiken itse ja esittelen sitten uudestaan, kun vanharouva on saanut arvoisensa, uuden leningin. Saa nähdä tuleeko siitä kukallinen.
I love the way it is turning out so far, cannot wait until you fix it up completely! So nice that the couch found a new home with you /maria : )
ReplyDeleteMaria: Mee too ;) As soon as this is ready, I will show the proper before -after pictures. Have a nice X-mas season.
ReplyDeleteWau, olen kerrankin sanaton. Taidoillasi ja käsissäsi siitä tulee varmaan upea! Niin - ja hiljaa hyvä tulee, älä hötkyile. Sinä, jos kuka onnistut!
ReplyDeleteIhanaa kun "pelastit" sohvan :) Meiltä löytyy kierrätyskeskuksesta aikoinaan löytyneet tuon sarjan nojatuolit ja olemmekin miettineet, että mitä teemme sohvan suhteen, kun kodissa on jo ennestään Olavi Hännisen Bumeran-sohva (joka passaa nojatuolien tyyliin oikein hyvin). Toivottavasti se meidän Trienna osuu kohdille sitten joskus, kun kotona on neliöitä niin, että on tilaa kahdelle sohvalle ;)
ReplyDeleteJoku tovi sitten oli samainen sohva kaupan fidassa ja hintalappu päällä 1200,- vaikka kunto oli kutakuinkin samanlainen. Vakavasti hetken jopa harkitsin kyseistä kaunotarta.
ReplyDeleteOnnea projektille ja malttamattomana odottelen lopputulosta ;)
Kati L
Mahtava juttu taas kerran! Olet uskomaton taidoiltasi ja tyyliltäsi, seuraan herkeämättä tekemisiäsi! Sain vuosia sitten kulahtaneen (puuosat topakat, ei linku suuntaan eikä toiseen) Bonanza kaluston (-70 luvulta) ja siitä asti se on kummitellut tuolla vintillä. Kunnostusta ovat eniten jarruttaneet omat mieltymykset lopputuloksesta, eli haluaisin sohvan puuosat valkoisiksi ja nahkaverhoilun tilalle vaalean kankaan. MUTTA, onko se väärin kalustoa kohtaan, kuuluuko sen olla tummaksi petsattu ja nahalla verhoiltu? Mitä mieltä olet asiantuntijana?
ReplyDeleteNiin, kiitti tästä ihanasta blogista ja mukavia tuunaustunteja sinulle! terv. Villis
En kestä!
ReplyDeletetutu-täti: kiitos, en hötkyile ; )
ReplyDeletemanteli: ne nojatuolit ovatkin kauniit ja aika helppo yhdistää muihin kalusteisiin kun ovat niin linjakkaat ja yksinkertaiset. Hyvä löytö ja taitaa olla aika hyvä silmä myös ; )
Kati L : ui ui, mikä ylihinta. Tuohon pystyy vain Fida, he hinnoittelevat välillä niiiin törkeästi ylös. Divareistakin saa edellisemmin. Ihan vähän aikaa sitten esim. Helsinki Second Handissa (suosikkini Helsigissä) oli ko. sohva vain verhoilua vaativana versiona ja hinta oli hieman yli 500€. Se on ok hinta jos runkoa ei täydy korjata.
Tuohon menee vajaa 4m verhoilukangasta 50-100€ / m, jos haluaa hyvää ja laadukasta käyttää.
Selkänojan korjaukseen, jos on nahkaremmiä n. 450€ + istuintyynyt, jos pitää nekin uusia n. 150€ ja päälle vielä ompelutyöt 400-600€. No teen itse eli pääsen halvemmalla mutta silti.
Kiitos, kyllä tästä varmaan kiva tulee, kunhan päätän kankaan ja siinä voi kestää ; )
Villis: Oi, nyt ihan punastun täällä kotisohvalla.
No, onhan se vähän pilaamista. Tuo runko on puuta ja kuuluu olla, mutta jos sohva seisoo vintillä pölyttymässä sen takia ettei se sovi tyyliin on ehkä parempi tehdä siitä oman näköinen kun odottaa sen totaalista hapertumista.
Voisitko hioa puurunkoa, saisit siitä varmaan vaaleamman. Muistaakseni runko on tammea tms. ja päälystä vaikka jollakin verhoiluun tarkoitetulla paksulla pellavasekoitteella. Se on aika rento sohva joten tuo pellavasekoite voisi sopia siihen. Ainakin Laurizonilla on vastaavia. Bonanza on aika mahtava.
Hieno sohva. Sain joskus kouluaikoina opettajilta huutia, kun pilasin yhden entisöitävän työni vahalla, kun alkuperäinen oli käsitelty shellakalla.->
ReplyDeletehttp://www.antiikkiverstas.com/verkkokauppa/product_catalog.php?c=26
Ihan vinkkinä, sillä saa kaunista pintaa, mutta vaatii taitoa. Nahkaremmien kiristämisessä tarvitset hitsisti voimaa. Kiristä ne tosi tiukalle, hanki jonkinlainen satulavyökiristäjä tms,jos ei sinulla ole sitä jo. Saat vyöt sillä kiristettyä niin kireälle että eivät löysty. Jos alkuperäisen tuotteen arvon haluaa säilyttää niin kannattaa verhoilla mahdolisimman lähellä alkuperäistä, mutta jos tarkoitus on tosiaan vain ottaa käyttöön, pitää ja pitää edelleen niin esteettisyys menee arvon edelle. Itse liputtaisin ehdottomasti tuon Aralian puolesta, hyvänä kakkosena tuo alkuperäinen? vihreä. onnea tuunaukseen.
Terhi: tack. Kankaassa en aijo tinkiä, ainakaan laadussa mutta nuo nahkaremmin korvaan ehkä Artekin 5 cm leveällä satulavyö punoksella ja niin että tulevat pystyyn, ei ristiin. En varsinaisesti entisöi, teen käyttöön alkuperäistä kunnioittaen.
ReplyDeleteYou surely have really nice readers! that sofa is great and once restored by your caring hands will look super!
ReplyDeletehapy diy and happy december to you Minna x
Oi miten kaunis projekti. Kyllä siitä tulee hieno.
ReplyDeleteEn kylläkään voi sietä tuota kukkakangasta. Muata kun sinä sen teet niin luulen että kangas kuin kangas on mielestäni hieno.
Palaan vielä kirjoittamaan näistä Trienna-kalusteista :) Aikoinaan, kun löysimme nojatuolit, ei meillä ollut tietoa niiden suunnittelijasta, kunnes löysimme samaiset kalusteet "Tapiolan koteja" kirjasta (painettu 1963). Kirjasta löytyy myös Arkkitehti Carl-Gustav Hjort Af Ornäsin ja rouva Orvokki Hjort Af Ornäsin kaunis koti, jossa näkyy sekä sohva, että nojatuolit. Heidän sohvassa näyttäisi olevan yhtenäinen selkänojapatja ja istuinpatja (toisin kuin esim. sinun sohvassa, joka koostuu kuudesta pienemmädstä tyynystä). Kirjan muissakin tyylikkäissä kodeissa näkyy Triennaa (tokihan sitä nyt naapurin suunnittelemia kalusteita suositaan ;). Yhden kuvan nojatuolit ovat ilman käsinojien nahkapunoksia ja yhdessä kuvassa näkyy samanlainen selkänojan tukiratkaisu kuin meidän tuoleissa, eli nahkanauhapunoksen sijaan on käytetty mustaa n. 40 cm leveää nahkapalaa (meillä myös käsinojapunokset ovat mustat), joka on kiinnitetty verhoilunauloilla ylä- ja alareunaan kiinni. Istuinosassa suojakankaan alla on satulavyöt. Ostettaessa meidän tuolien tyynyjen kankaana oli järkky siniturkoosi kukkakangas, joka oli ilmeisesti laitettu 60-70-luvuilla nojatuoleihin. Ompelin tuoleihin välittömästi musta-harmaat uudet päälliset, joka tyyliltään muistuttaa 50-lukujen villaverhoilukangasta. Joku päivä on edessä satulavöiden kiristys ja tyynyjen uusiminen (verhoilin siis vanhat tyynyt uudelleen), mutta uskoisin, että näillä mennään vielä ainakin pari vuotta.
ReplyDeletePalaan vielä vinkkeineni takaisin. Älä julkaise jos käy ärsyttämään... Löysin modern findning tmbr sivulta nojatuolit jotka muistuttavat tuota sohvaa ja niissä on minusta upea verhoilu. Käy kurkkaamassa blogiini.
ReplyDeleteOnpa upea sohva ja niin uskon minäkin, että käsittelyssäsi siitä tulee vieläkin upeampi:)
ReplyDeleteHieno sohva ja mieletöntä että viitsit ryhtyä projektiin.
ReplyDeleteItse olen ollut ostamassa samaa nojatuolia. Siinäkin olisi ollut pientä puhdetta. Ja silti hinta oli aika taivaissa. Vieläkin kaivelee.
upea sohvakaunotar!
ReplyDeleteNo jopas on, kurkkasin linkkisi ja siellähän komeilevat omat nojatuolini! Olipas kiva nähdä kuka ja milloin on tuolit suunnitellut!!! Ne toimittivat mökkikalusteiden virkaa, kunnes ex anopiltani sain ne sitten vaihdossa :)
ReplyDeleteSaara: Trienna nojatuolit, ne on hienot, pidä huolta niistä ; )
ReplyDeleteHei, uskomatonta, mulla on tismalleen sama projekti työn alla. Ja kyllä olen tuota kangasta miettinyt ja miettinyt...puolisen vuotta jotakuinkin. :) Tällä hetkellä kangasvisioni on aika villi, mutta saatan vielä tulla toisiin aatoksiin. En ole niin luottavainen omista entisöintitaidoistani, eli joudun turvautumaan osittain ammattilaiseen. Sinusta inspiroituneena ajattelin kuitenkin, josko uskaltaisin hankkia vaahtomuovit ja ommella niihin päälliset itse. Millä mitoilla hankit vaahtomuovityynyt ja kuinka kovaa vaahtomuovia? Onko kulmia pyöristetty vai onko ne vaan ihan kantikkaat? Olisiko sinulla jotain muita vinkkejä päällisten ompeluun? Kiitos jo etukäteen vastauksista ja toivottavasti The visio kankaasta laskeutuu pian sinulle. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö sohvastasi tulisi aivan fantastinen. Ihailen energisyyttäsi, saat paljon kaunista aikaan jatkuvasti. Blogisi on ihan ykkönen!
ReplyDeletet. Anu
Anu: Ompa sattuma, hauskaa.
ReplyDeleteLeikkautin vaahtomuovin Etolassa ja ihan kantikkaaksi.
Päälliset ompelen siitten noiden palojen mittojen mukaan ja aika tiukoiksi. Kangasta ei ole vielä. Työn alla on saman sarjan nojatuoli myös ja laitan siitä kohta kuvia. Tämä projekti menee varmaan keväälle, ennen kun on valmis. Noiden kankaiden kanssa kestää.
Kiitos, tosi mukava kuulla. Hyvää, lumista sunnuntaita.
Kiitos vastauksista!
ReplyDeleteVoisitko vielä jeesata minua niiden vaahtomuovityynyjen mitoissa. Kun sohvassani ei ollut enää niitä alkuperäisiä tallella, joista olisin voinut katsoa mitat. Eli pitkä ja lyhyt sivu sekä paksuus. Ja onko istuin ja selkätyynyt samankokoisia?
Kiitos tuhannesti! Voin jakaa kanssasi sitten Trienna-versioni. Keväälle menee tämänkin sohvan valmistuminen. Mukavaa viikon alkua!
Odottelen innoissani kuvia siitä nojatuolista. En tiedäkään miltä Trienna-nojatuoli näyttää, vaikka 50- luvun nojatuolit ovatkin heikkouteni. :)
t. Anu
Anu: sinun täytyy mitata. En tiedä onko sohva samaa kokoa/ mallia. Tässä oli aika tuhoutuneet pehmusteet, en tehnyt niiden mittojen mukaan. Näitä sohvia on hieman erilaisia.
ReplyDeleteKäytin 10cm paksua vanua ja leikkautin siitä istuinosaan 3 x 57x39 ja selkänojaan 3 x 57x44 mutta kuten sanoin kannattaa vielä mitata itse.
Kiitos avusta! Sohvasi näyttää kyllä niin omani kaksoisolennolta, että luulen, että nuo mitat on hyvät. Mutta mittaan vielä varmuudeksi, kuten opastit, jos noita Triennoja on erilaisia. :)
ReplyDeleteT. Anu