o
o

Aug 21, 2010

Miten lapsiperhe saa asunnon Helsingistä ? - How can you buy a family flat from Helsinki ?


Tiedättekö miten me olemme päätyneet asumaan 114 neliöiseen asuntoon Helsingissä ?
Remontoimalla. Minä en ole perintöprinsessa eikä mieheni, joka siis on suomenruotsalainen, mutta ihan siltä tavalliselta puolelta. Olemme siis kaksi keskituloista tavista.
Kummallakin  oli velalla ostetut pikku yksiöt kun tapasimme 10 vuotta sitten. Ne rempattiin, myytiin ja saatiin hieman voittoa. Yhdessä  ostimme megapommin (jota oli myyty ikuisuus) halvalla ja johon ihastuimme oitis.  Asunto rempattiin tiukalla budjetilla tosi kivaksi.
Esikoinen syntyi ja jonkinajan kuluttua asunto myytiin (voitolla) ja ostettiin isompi joka rempattiin kivaksi. Toinen lapsi syntyi, asunto myytiin (voitolla) ja rahamme riittivät nipin napin tähän, jota taaaaas rempattiin niin paljon kun kahdessa viikossa pikku budjetilla pystyi.
Yhtäkään kotia ei ole rempattu myyntimielesssä, vaan kodiksemme ja meidän näköiseksi. Kun moni nyt ihmettelee miksi myyn niin kivan keittiön, joka siis minustakin on tosi kiva kuvissa, niin juuri siksi että remontoiminen ei ole koskaan turhaa. Varsinkin jos se parantaa toimivuutta,  sen tekee budjetilla, suunnittelee hyvin ja käyttää hyviä materiaaleja. Eli silleen.
Jos joku vielä ihmettele miten meillä voi olla Barcelona tms. tuoleja niin olen joskus tehnyt isoja ja suht hyväpalkkaisia töitä joissa palkka maksetaan könttänä,  kuten suunnitellut puvustuksia elokuviin. Siihen aikaan kun tein paljon töitä en myöskään ehtinyt kuluttamaan, näppärää eikö vain ? Joten investoin esim. hyviin huonekkaluihin.

Olen myös 37 vuotias eli olen jo ehtinyt tehdä töitä ja "muutaman" rempan ennen lapsia. Monella teistä se on vielä edessä mutta lapset jo tehty.

Maalaus on nyt valmis. Kaikki harmaat pinnat saivat kyytiä, lisäksi vetäisin eteisen likaantuneen seinän uudelleen valkoiseksi. Ai että silmiin melkein sattuu tuo valkoisuus. Tuohon takaseinälle pitää vielä keksiä jotain "kehystettävää". Ajattelin tehdä siihen ajan kanssa "art wall" seinän. Lapset voisivat ehkä auttaa.


How can a basic ( with a basic salary) couple with three child  buy a apartment ( block of flats ) from Helsinki ?
By renovating. When we met we both had a small, one room (bank owned) apartments witch we renovate and sold. We bought a "mega bomb" witch we got really cheaply and renovated that with a tight budget. When Frida was born we sold that  and bought a new one witch we renovated, again. When Vincent was born we sold that and bought this one. We renovated this apartment as much as we could in two weeks and with a little money. So renovation still continues. That´s why I´m selling our kitchen...
So, I think when you renovate it´s never pointless if it increases functionality and style.
( For example kitchen and bathroom.) But of course if you live in a rented house it´s pointless.

All walls are now white plus stairs. Next thing is to find something  to fame, I want to create an art wall to that white corner. My kids can maybe help me.

42 comments:

  1. Juuri näin sitä rahaa saa kerrytettyä! Mekin ollaan jo tämä asia huomattu :) Hyvät sijoitukset asuntoihin kannattaa aina. Tosin me ollaan ostettu juurikin sijoitusmielessä. Ja sijoitukset ylipäätään kaikkeen arvonsa pitävään/nostavaan kannattaa.

    Eipä sinänsä, mun mielestä kenenkään raha-asiat ei kuulu kenellekkään. Kuka saa mistä ja minkä verran. Enkä kyllä ymmärrä ihmisiä jotka sitä kehtaavat kysellä.

    ReplyDelete
  2. :D Hyvä kirjoitus. Ehkä joku kateellinen sai nyt selityksen huolilleen!
    Teidän koti on TOSI kaunis ja just omaa kotia remontoivana ymmärrän remontin tarpeen ja remontin hyödyn!
    Kaikkea hyvää tälle viikonlopulle! :)

    ReplyDelete
  3. On niin hienoa!!! Ihana kämppä ja voi, että kun on kivan malliset noi portaat! Vai sellasia hommia ihmiset miettii ja kyselee...
    Täälläkin pari keskituloista tavista;)

    ReplyDelete
  4. Anonymous21/8/10

    Mua ei yllättäny tässä jutussu mikään muu kuin sun ikä! Huh! 20 vuotta vois ottaa sun iästä pois kun oot niin simpsakka :D Mut juu Mekin ollaan edetty samalla mallilla eli myyty voitolla asuntoja.

    ReplyDelete
  5. Anonymous21/8/10

    Eikös teidän punainen Barcelona rahikin ollut reproduktio. Eihän niiden hinta päätä huimaa...

    ReplyDelete
  6. Voi miten hyvä bloggausaihe! Kiitos erinomaisesta postauksesta :).

    ReplyDelete
  7. iriis21/8/10

    OOH! Noita Barcelonatuoleja on kyllä kuolailtu näyteikkunoista useaan kertaan, ja aina näyttää yhtä ihanilta, myös tässäkin asunnossa! :)

    ReplyDelete
  8. sama ajatus on meillä. tosin nyt päästään vasta asunnon numero 2 kimppuun. mutta ehkäpä joskus mekin päästään takaisin helsinkiin ja isompaan asuntoon:)

    ReplyDelete
  9. Anonyymi (nro 2): Ilmeisesti tiedät meidän kodin (ja Barcelona tuolien ) historian niin hyvin että vaikea tuohon on vastata mitään diplomaattista.

    ReplyDelete
  10. Ai niin Anonyymi (nro2): myin rahin ennen kuin aloin tekemään blogia, muistin juuri. Kuinka ihmeessä tiedät että meillä on ollut Barcelona rahi ? anonyymi...

    Anonyymi (nro 1) Kiitos, ihana kommentti. Sovitaan että 17 on ikäni, ainakin henkinen :) tuo kyllä auttaa jaksamaan :)

    ReplyDelete
  11. Hienoa toimintaa! Ja voi kuinka kaunista!

    PS: profiilikuvasi on myös hieno - oli se vanhakin tosin

    ReplyDelete
  12. Anonymous21/8/10

    joo, noinhan se menee, mekin ehdittiin ekat asunnot ostaa silloin kun sai vielä järjellisiin hintoihin, ja sitten on vaihdettu ja vaihdettu. Tosin meidän koti ei ole yhtä tyylikäs kuin teidän, eikä töissä käyvinä jakseta pitää kovin esteettistä yleisnäkymää. Mutta pääasia että koti on, eikä isompia murheita sen kanssa :) Tsemppiä remonttiin, minä muiden muissa odotan innolla kuvia tuloksesta!! Terv. ingrid taas

    ReplyDelete
  13. Huh hei, mitäs se kenellekään kuuluu kuinka varakas tai varaton itse kukin blogin pitäjä on.

    Kiva koti teillä. Tykkään, kun on niin ihanan valoisa koti. Ja siitä harmaasta seinästä tykkäsin tosi paljon. Aloin jo miettiin, että maalaisinko meilläkin jonkun seinän harmaaksi, kun se näytti kuvissa niin tosi hyvältä.

    ReplyDelete
  14. Mä olen kans miettinyt että miten jotkut kehtaa kysellä "miten on varaa" yms. Me olemme aina tehneet asuntokaupoilla hyviä voittoja. Kerrankin saimme asunnosta enemmän kuin pyysimme kun tuli pikku kilpailutilanne ;). Tienaamme mitä tienaamme ja elämme aikas kivasti. Laatuun kannattaa satsata.

    Yllätyin myös iästäsi ;)

    ReplyDelete
  15. Hauskasti sanottu tuo perintöprinsessa :) 0:sta sitä on täälläkin lähdetty.

    ReplyDelete
  16. Yhdyn noihin edellisiin, että loistava ja tyhjentävä kirjoitus. Ja, oikeasti, jokainen VOI itse valita, mihin rahansa käyttää! Toinen käyttää selluliittihoitoihin, joku juhlimiseen, sinä designiin. Ei luulisi kellään olevan nokan koputtamista?

    T. 10 vuotta nuorempi, joka remointoi ensimmäsitä kotiaan pienellä budjetilla ja toivoo myyvänsä asunnon voitolla.

    ReplyDelete
  17. Hyvä Satu, remppaaminen kannattaa ja varsinkin kun asuntojen hinnat ovat taas nousussa. Ihanaa että olet tehnyt lapset "hyvään" aikaan. Ehdit tehdä vielä vaikka mitä.

    ReplyDelete
  18. Teillä on kaunis koti!
    Saan paljon inspiraatiota tavaroiden vähentämiseen teiltä.

    Kiva juttu, vaikka ethän sä ole tilivelvollinen meille lukijoille.

    Keittiö, vanha on tosi ihana. Harmi ettei se ollut myynnissä vuosi sitten kun teimme omaa remonttia :)

    Kommentonti jää vähäiseksi vaikka kaikk jutut luen niin , tähän nyt hiukan kommenttia.

    ReplyDelete
  19. Anonymous22/8/10

    Hei!

    Hienosti kirjoitettu! Oon miettinyt paljon omaa sisutamistani viime aikoina. Pidän kauniista esineistä, laadukkaista huonekaluista, designista ym. Ensimmäistä kotia perustaessa haluaisi saada kaiken heti! Välillä meinaa tuhlata yli varojensa vain halutessaan jonkun maton tai lampun enemmän kuin mitään. Ei meinaa olla kärsivällisyyttä odottaa. Sanoit hyvin, että monet lukijat ovat vielä nuoria, on siis aikaa kerätä huonekaluja ja rakentaa kotia. On hyvä välillä valottaa todellisuutta, asiat eivät tipu taivaalta. Täytyy tehdä töitä niiden eteen ja tietenkin olla kärsivällinen. Ja muistaa että vaikka onkin ihana laittaa omaa kotia, niin se on keräilyä(remppaamista) keräilyn perään, vuosien aikana.

    Muutenkin blogit ovat mielestäni hyvä inspiraation lähde, mutta välillä ottaa päähän se miten huomaan esim. nuorten äitien stressaavan millaiset lastenvaunut lapsilleen ostaa "kun ei enää kehtaa niillä vanhoilla mennä tai kirppikseltä ostaa". Ymmärrän, mutta jos rahaa on vähän niin se ulkonäkö ei kuitenkaan saisi se tärkein olla. Vähän aiheen vierestä edelliset rivit, mutta tulipahan nyt. Juuri tällaisia kirjoituksesi kaltaisia kaivataan lisää, silmiä avaavaa.

    Olen seurannut blogiasi jo tovin ja olen saanut paljon inspistä maalaamiseen ja tuunailuun. Löytänyt kivoja linkkejä ja nauttinu kuvista. Kiitos!

    Annukka

    ReplyDelete
  20. Hyvä kirjoitus, noinhan se menee. Mekin olemme vasta asunnossa kaksi ja toivottavasti joskus meillä on varaa palata saarelle tuollaiseen kotiin. Oiketien kuvia aikoinani siitä katselin, haaveilumielessä!

    ReplyDelete
  21. Mahtava ja napakka posti! :)
    Itse olen 31 (mieheni samaten) enkä ole syntynyt kultalusikka suussa, joten juuri noin meilläkin on ollut mahdollisuus ostaa 80 manselaista "arvoneliötä" (tosin täällähän hinnat ovat murto-osa pääkaupungin hinnoista!): kyttäämällä huolellisesti markkinoita, olemalla oikeaan aikaan paikalla (tämän asunnon kohdalla voisi sanoa jopa, että haaskalla!) ja lopulta sitten remontoimalla omin joukoin.

    Samat rahat voi kuluttaa niin kovin erilailla! Meillä ei esim. ole autoa, joten säästämme siinä helposti jopa 500 euroa kuussa (vakuutukset, huollot, bensat, autolaina), jonka voimme sitten tuhlata johonkin mukavaan ja silmää miellyttävään! :)

    ReplyDelete
  22. Voi miten hienosti kirjoitettu! Ja niin totta tuo on. Minusta on ihana, että ihmiset tekevät näitä liikkeitä ja ottavat välillä riskejäkin elämässään. Miheni (suomenruotsalaoinen hänkin) sanoi minulle tässä erästä isoa muutosta pohtiessamme viisaasti, että yleensä ihminen katuu sitä, mitä ei ole tehnyt - ei sitä mitä on tehnyt. Tsemppistä remontteihinne!

    ReplyDelete
  23. Moi Minna,

    löysin tänään blogisi, se on hieno!

    Me nähtiin tänään pikaisesti synttäreillä, toivottavasti kukaan ei saanut mitään vatsatautia.

    Ehkä nähdään huomenna tyttöjen futistreeneissä?!

    Tsemppiä remppapuuhiin, keittiöinspiskuvat oli upeita!

    ReplyDelete
  24. ei pöllömpi: hyvä, tavarasta luopuminen tekee hyvää. Ei tarvitse kommentoida, ei sitä aina ehdi ja jaksa.

    Annukka: kiitos, olen tietoisesti pitänyt kirjoitukse t aika ympäripyöreinä ja simppeleinä, pysyy oma aito persoona paremmin piilossa. Joskus pitää kuitenkin "avautua" Ja kiva kuulla että olet saanut inspiraatiota, sitä tässä yritänkin tarjota.

    sanna matilda: totta puhut. Me ollaan ostettu asunnot aiva fiilis pohjalta. Ekan näytön jälkeen jos siltä on tuntunut. Ei meilläkään ole omaa autoa, miehen työsuhde suhaaaja joka lähtee alta jos työt loppuvat.

    Pia: kiitos, en ole yhtään peluri luonne eli kovin riskaabeleihin asuntokauppoihin en ole uskaltanut lähteä mutta rempoissa olen aika rohkea.

    stine: Hauskaa ;) En usko, taisi olla väärä hälytys. Joo voi olla että mies lähtee treeneihin lasten kans. Mun pitäis ehtiä tilat kalusteet ym rempaa varten. Hyvää matkaa, nauti !!

    ReplyDelete
  25. Hyvä kirjoitus :) Nämä asiat ovat niitä henkilökohtaisia, joihin kellään ei luulisi olevan mitään sanomista. Me olemme asunnossa nummero uno- asuttiin muutamia vuosia silloin aikoinaan vuokralla ennenkuin löydettiin tämä torppa. Nyt 7 vuoden jälkeen en usko asuvani enää missään muualla - ellei lapsiluku yllättäen triplaannu :D tosin sittenkin lisäsiipi olisi ihan varteenotettava vaihtoehto kun kerran rakennuslupaakin vielä jäljellä. Ja uusi valkoinen ilme on todella ihana, vaikkei vanhassakaan ollut mitään vikaa - päinvastoin.

    ReplyDelete
  26. Taimi23/8/10

    Hienosti kirjoitettu!

    Itse koemme myös asumiseen kohdistuvaa kateutta täällä pohjanmaalla. Me olemme myös kaksi keskitasoisesti tienaavaa ihmistä ja meillä on lainarahoilla ostettu omakotitalo jota rakastamme remontoida itse.
    Olen jo pikkutytöstä saanut kokea kateutta asumiseen liittyvää..Vanhempani asuvat melkein keskustassa 20-luvun omakotitalossa jonka isovanhempani ovat rakentaneet. Silloin taloa rakennettiin melkeinpä keskelle "peltoa". Jotkut ovat kateellisena sanoneet, että 'ootte varmaan rikkaita ja lapsuus oli varmasti onnellinen'. Siihen ylpeänä tokaisen, että lapsuus oli onnellinen ja äitini on siivoja ja isä virastomestari :D! Eli mielestäni kaikilla on mahdollisuus kaikkeen. Se vain on mihinkä sijoittaa ja minkä näkee tärkeänä.
    Minä ja mieheni rakastamme kotia. Haluamme, että se on meistä kotoisa ja lapsilla hyvä olla ja että ystävien on mukava tulla viettämään aikaa meille.

    Itse en kateutta ymmärrä. Se että onko töitä, kotia, koulutusta on itsestä kiinni. Itse olen superonnellinen vanhassa talossa jossa on jotkut paikat rakennettu omakätisesti, myös ikean rakennusmateriaaleilla ja vanhaa kierrättäen.
    Mielestäni kotini on kaunis niin kuin sinunkin kotisi on kaunis :)!

    ReplyDelete
  27. Anonymous23/8/10

    Olet mahtava tyyppi! <3

    ReplyDelete
  28. Anonymous23/8/10

    Hienosti kirjoitettu! Hieno blogi. Hieno koti. Ihmisenäkin varmasti hieno, vaikka en tunne. Tarkoitan tässä sanaa hieno pelkästään hyvässä mielessä.

    Ihmettelen anonyymien tapaa kommentoida ikävästi... Itse olen anonyymi, mutta siltikään ei ole pokkaa nokkaa koputtaa. Jos koputan, laitan nimeni tai jotain josta tunnistaa. (koskaan en kyllä koputa..en ymmärrä miksi koputella, näistä blogeistahan saa vain hyvää,,,jos alkaa saamaan pahaa,niin sitten lopetan blogin lukemisen.Niin yksinkertaista se on;) )
    Älä välitä tuollaisista napisijoita... Jokainen järkevä huomaa, että mistä on kyse:
    kateudesta. Piste.

    Kaikkea hyvää, innolla seuraan blogiasi. Kiitos mukavista hetkistä blogisi parissa! :)

    ReplyDelete
  29. Tiina23/8/10

    Lueskelin aikaisempien postausten kommentteja, enkä oikein hoksaa minkä perusteella osa lukijoista on vetänyt herneen nenään. :D

    Hyvä, valaiseva postaus. Aloin heti miettiä olisiko minulla ja miehelläni mahiksia samaan jos aikanaan hankimme yhteisen kodin pk-seudulta. Saattaa olla, ettei koska hän asuu nyt vuokralla ja minä haluaisin pitää ensimmäisen oman kotini sijoitusasuntona. Eli pitää sitten katsoa mihin rahkeet riittää. Olisipa uskallusta ostaa pommi ja yrittää rempata. Kynnys vain tuntuu korkealta, kun ei ole yhtään kokemusta ja ammattilaisten palkkaaminen on kallista, joskin joissain asioissa (kylppäri) välttämätöntä... :/

    ReplyDelete
  30. all the painting is looking good. I'm still trying to finish off painting that we started 8 months ago.

    ReplyDelete
  31. Tää oli mielenkiintoien kirjoitus! Täällä Saksassa omistusasuminen ei ole niin yleistä kuin Suomessa, vaan vuokralla asuminen oli muistaakseni jossain 60-70% välillä. Olisi tietenkin kiva ostaa oma koti ja remontoida siitä juuri sellainen kuin itse haluaa, mutta koska mulla ei ole minkäänlaista kokemusta omistusasumisesta (mun lapsuudessa me asuttiin aina vuokralla ja vaihdettiin paikkakuntaa parin vuoden välein isän työn perässä), niin en osaa siitä kyllä totta puhuen haaveillakkaan tai kadehtia muilta sitä mitä näillä on :) Meilläkin on tulevaisuuden asuinmaa vielä ihan auki ja ei haluta periaatteesta sitoitua minkäänlaisiin lainoihin, joten ainakin lähitulevaisuudessa me pysytään vielä tyytyväisiä vuokranmaksajina. Täällä tosin hinnatkaan ei ole niin järjettömiä kuin Helsingissä.

    ReplyDelete
  32. Saara: minäkin asuin pitkään nuorena vuokralla koska en haluut sitoutua asunton ja pelkäsin freelancerina omistusasunnon ostoa. Lopulta melkein pakon edessä ostin ja onneksi oli sitten pikkupesämuna kun halusimme ostaa yhdessä. Saksassa tosin vuokralla asuminen on aika edullista Suomeen verrattuna ja sunnot upeita. Kukin asuu ja elää eläntilanteensa mukaaan.

    ReplyDelete
  33. Anonymous24/8/10

    Katteellisiahan riittää joka sormelle tässä maassa, jos jotain voi kadehtia, pitää sitä heti morkkaamaan :D
    Meille ihmeteltiin kanssa meidän "uuden" keittiön remontoimista, keittiö kun ei ollut edes 10 vuotta vanha. Mutta se oli niin huono ja epätoimiva, sekä kylmä. Minusta asuntoon sijoitettu raha, kun sen tekee järkevästi ei ole koskaan huono sijoitus.
    Mutta rahan näkee moni niin eri tavalla. Sama kuin aina ihmettelen sitä, kun toiset sanovat, että pitää laittaa lapset hoitoon ja lähteä töihin kun ei ole rahaa jäädä kotiin. Meillä mies tienaa melko vähän, minä kotihoidontuen ja sillä on pärjättävä. Kysehän on valinnoista ja valitusta elintasosta aina loppujen lopuksi, eikä rahan määrästä. Meni vähän tosin aiheen ohi nyt tämä ajatus.

    Mutta summa summaarium, teillä on sitten kaunis koti.

    ReplyDelete
  34. Loistopostaus! Täällä juuri väliaikaisasutaan viimesyksyisen asunnon myynnin jäljiltä, kun täysin mieleistä uutta ostettavaa ei vielä ole löytynyt mutta kytiksellä ollaan jatkuvasti.
    Kiitos vielä Mogesenista, se on suorastaan ihastuttavan kätevä!

    ReplyDelete
  35. Anonymous24/8/10

    Kiitos blogistasi, tulen iloiseksi lukiessani sitä, upeita kalusteita, kauniita ja kekseliäitä ratkaisuja!

    Ihan käsittämättömiä tyyppejä nämä kateelliset panettelijat, mistä niitä oikein tulee???
    Kenenkään ei varmasti ole pakko lukea blogeja, jos ne aiheuttavat vain mielipahaa!

    Toivottavasti et kuitenkaan pahastu niistä kommenteista, vaan jaksat jatkaa meidän muiden iloksi :)! Ihana seurata uuden keittiön valmistumista!

    Aurinkoisia syyspäiviä, Elma

    ReplyDelete
  36. Anonymous24/8/10

    Portaat ovat silmiä hivelevän kauniit! Ja niin kaunista kaunista muutenkin. Seesteiset värit!

    ReplyDelete
  37. Ella. Eikö olekkin. Jos meillä olisi enemmän tilaa se olisi voinut jäädä. Mutta ylimääräisestä on hyvä luopua. Hyvää syksyä !

    ReplyDelete
  38. Todella hyvä kirjoitus! Tuon takia itsekin haaveilen omistusasunnosta, koska kyllähän siinä laittaa omaa rahaa säästöön, kun taas vuokralla ollessa se menee vähän "hukkaan".

    Ja minä myös olen kuvitellut sut nuoremmaksi, ehkä jotain väliltä 25-30.

    ReplyDelete
  39. Ok, curious. How do you find going up and down the spiral staircase? We have considered getting one for our apartment but I worry that it's harder to use than a conventional staircase, especially with children. I'd love to hear your experience (maybe email me?). Thanks!!!

    ReplyDelete
  40. Sä oot ihana!
    mä oon sen 25 ite ja kaks muksua on jo tehty hah mutta kämppänä vielä tää 56 neliöinen vuokrakaksio. Duuneja tehty mutta ei vielä hirveesti. Raha asiatki mokattu kunnolla kummatki. Sen lisäks vielä ollu niin paljo perheessä vastoinkäymisiä että viimeseks tässä jaksaa kytätä jotenki kateellisena muiden elämiä. Päinvastoin. Mutta eipä paljo jaksa ressailla. Kaikki menee kyllä just niinku suunnittelee eikä vaa vingu. Ja onneks mulla on tää suunnitelma mappi tää sun blogi tulevaa varten. Nauratti sikana ku jengi oli oikee kunnolla ihmetelly ku sulla on uus keittiö ja miks vaihdat sen hahha voi vittu jos ei tykkää ni miksei vois vaihtaa ja sitäpaitsi jos on yhtää ziikaillu sun plokia ni ei se tainnu oikee olla sun stailia. Oot kyllä ihan superi tyyppi ja teet just ku tykkäät. Sopivassa määrin. Vaikka tätä lukemalla ei ketään voikkaan ns tuntea. Tunnen silti tuntevani jotain hyvää. Sussa:) kivaa loppuviikkoa
    - johanna

    ReplyDelete
  41. räsymattoni: Nä sun kommentit on vaan niin ihania. En enään edes muistanut tätä juttua.
    Näiden siloiteltujen tarinoiden takana on paljon elämää (ja ryppyjä)
    Kaksfemmana remusin vielä Helsingin yössä ja ajatus lapsista aiheutti lähinnä päänsärkyä. Sä oot saanut jo paljon aikaiseksi joten älä huoli.
    Kiitos ja samoin ; )

    ReplyDelete

Kiitos kommentistasi!
Thank you for dropping by!